Ajovalot paloivat sateen läpi kuin kaksi sameaa silmää.
Vanha traktori seisoi metsätien päässä liikkumatta.
Moottori jyrisi hitaasti. Tasaisesti. Kuolettavan rauhallisesti.
Danny vilkaisi Reiskaa.
Reiska puristi veistä niin kovaa, että rystyset vaalenivat.
Reiska vilkaisi traktoria kuin eläin, joka haistaa ansan.
Traktorin pitkät valot sammuivat äkisti.
Pimeys rojahti pihalle kuin märkä pressu.
Hetkeä myöhemmin moottori murisi uudelleen ja traktori kääntyi hitaasti pois.
Renkaat rahisivat soralla, kunnes ääni katosi metsään.
Reiska ei vastannut.
Danny huomasi kuistin lattialla tuoreita kengänjälkiä.
Yhdessä jäljessä näkyi selvästi traktorisaappaan kuvio.
Reiska nosti veitsen hitaasti.
Reiska virnisti ensimmäistä kertaa.
Danny kirjautui sisään Kettukosken ainoaan majataloon.
Huone haisi pölyltä ja vanhalta patterilta.
Hän levitti Joni Mäkitalon tapausta koskevat paperit sängylle.
Viimeiset havainnot muodostivat katkonaisen aikajanan.
Yksi yksityiskohta ei kuitenkaan sopinut yhteen.
Joni oli tankannut autonsa täyteen juuri ennen katoamistaan.
Miksi mies, joka aikoo ajaa itsensä järveen, tankkaisi täyden tankin?
Kansion välistä putosi vanha valokuva hylätystä sahasta järven rannalla.
Rakennuksen toisen kerroksen ikkunassa näkyi valo.
Ikkunassa seisoi pitkä hahmo.
Miehen kädessä näkyi jotakin metallista.
Puukko.
Kolme hidasta koputusta keskeytti ajatukset.
Vastausta ei kuulunut.
Danny avasi oven nopeasti.
Käytävä oli tyhjä.
Lattialla makasi märkä paperinpala.
Sitten valot sammuivat koko rakennuksesta.