KOLME RUUMISTA

Huoltorakennuksen valo ei syttynyt uudelleen.

Danny ja Laura etenivät rakennusta kohti taskulamput sammutettuina.

Tuuli pyyhki lumen heidän jälkiinsä lähes välittömästi.

Rakennuksen edessä näkyneet renkaanjäljet päättyivät suurelle pariovelle.

Ajoneuvoa ei ollut.

Laura valaisi lunta.

Danny kokeili sivuovea.

Se aukesi.

Sisällä oli lämpimämpää kuin ulkona.

Ei paljon.

Mutta tarpeeksi, että Danny huomasi sen.

Rakennuksen sähköjen ei pitänyt toimia.

Silti seinällä oleva vanha lämpöpatteri oli lämmin.

Laura löysi lattialta jatkojohdon.

Se katosi käytävän kautta rakennuksen takaosaan.

He seurasivat sitä.

Generaattori kävi pienessä varastohuoneessa.

Polttoainesäiliö oli lähes täynnä.

Sen vieressä oli kaksi kanisteria.

Molemmat uusia.

Laura osoitti pöydälle.

Metallisessa mukissa oli kahvia.

Siitä nousi edelleen höyryä.

Danny kosketti mukia hansikkaallaan.

Rakennuksessa oli joku heidän saapuessaan.

Mutta rakennuksesta ei löytynyt ketään.

Eikä ulkona ollut uusia jalanjälkiä.

Varastohuoneen takaseinässä oli metallinen ovi.

Se oli lukittu ulkopuolelta.

Lukko oli vanha.

Mutta ketju ei ollut.

Danny katkaisi ketjun.

Oven takana oli pimeä huone.

Ensimmäinen asia, jonka Laura huomasi, oli haju.

Danny nosti taskulamppunsa.

Huoneen keskellä oli kaksi tuolia.

Molemmissa istui mies.

Ensimmäinen oli kumartunut eteenpäin.

Hänen vaatteensa olivat modernit.

Talvitakki.

Fleece.

Vaelluskengät.

Miehen ranteessa oli digitaalinen urheilukello.

Toinen ruumis näytti täysin erilaiselta.

Miehellä oli vanha sininen työhaalari.

Rinnassa oli haalistunut kangasmerkki.

Hänen jalkojensa vieressä oli keltainen kaivoskypärä.

Molemmat olivat kuolleita.

Laura tarkasti ensimmäisen miehen taskut.

Lompakosta löytyi suomalainen ajokortti.

Ajokortti oli vanhentunut vuonna 2012.

Danny avasi NFB:n päätelaitteen.

Tietokantahaku kesti muutaman sekunnin.

Lehtonen oli ollut geologinen mittausteknikko.

Hänen autonsa oli löydetty hylättynä valtatie 4:n varrelta.

Laajoista etsinnöistä huolimatta miestä ei koskaan löydetty.

Danny valaisi ruumista.

Mutta ruumis ei näyttänyt viittätoista vuotta vanhalta.

Se oli kuivunut ja osittain muumioitunut.

Ei kuitenkaan tavalla, jonka viisitoista vuotta kosteassa kaivosrakennuksessa olisi pitänyt aiheuttaa.

Danny siirtyi työhaalariin pukeutuneen miehen luo.

Haalarin rintataskussa oli muovinen henkilökortti.

Laura haki nimen.

Tuloksia löytyi vain yksi.

Kaivosonnettomuus Kuurakalliossa 3. marraskuuta 1984.

Tunnelin sortumassa oli kuollut kaksi työntekijää.

Kolmas oli jäänyt kadoksiin.

Danny katsoi tuolilla istuvaa ruumista.

Mäkelän ruumis oli huomattavasti paremmin säilynyt kuin sen olisi pitänyt.

Kasvot olivat tunnistettavissa.

Työvaatteet olivat lähes ehjät.

Hänen oikeassa kädessään oli edelleen mekaaninen rannekello.

Kello oli pysähtynyt.

Laura ei sanonut mitään.

Danny katsoi kelloa uudelleen.

Laura tutki ruumiiden näkyvät vammat.

Molempien takaraivossa oli vaurio.

Sama kohta kuin Lars Nygaardilla.

Saman kokoinen.

Todennäköisesti saman tyyppisellä tylpällä esineellä aiheutettu.

Huoneen takaseinässä oli kolme metallista hyllyä.

Kaksi oli tyhjiä.

Kolmannella oli muovipussi.

Sen sisällä oli vanha Polaroid-valokuva.

Kuva esitti seitsemää kaivostyöntekijää seisomassa tunnelissa.

Kuvan reunaan oli kirjoitettu:

Jukka Mäkelä seisoi kuvassa vasemmalla.

Hänen takanaan näkyi suuri teräsovi.

Ovessa oli numero.

Ja sen vieressä hissin kerrososoitin.

Numero ei ollut -420.

Laura käänsi valokuvan ympäri.

Takapuolelle oli kirjoitettu lyijykynällä yksi lause.

Rakennus värähti.

Katosta putosi pölyä.

Danny vilkaisi kelloaan.

Kaksitoista sekuntia.

Tällä kertaa metallimuki generaattorihuoneessa putosi lattialle.

Laura nosti seismisen mittarin.

Signaali oli voimakkaampi kuin ulkona.

Laite laski lähteen sijaintia.

Danny katsoi Polaroidin hissiosoittimen numeroa.

Silloin käytävän päästä kuului metallinen kolahdus.

Molemmat kääntyivät.

Generaattorihuoneen takana ollut seinä oli liikkunut.

Sen takaa näkyi kapea betoninen portaikko.

Portaat johtivat alas.

Lumesta tulleet renkaanjäljet eivät olleet päättyneet rakennukseen.

Ne jatkuivat betonilattian päällä.

Suoraan piilotetulle ovelle.

Danny valaisi portaikkoa.

Alhaalla näkyi raskas teräsovi.

Sen yläpuolella oli haalistunut kyltti.

Sen alla oli pienemmällä:

Laura katsoi Dannyä.