ÄÄNI

Kello 00.47 lumimyrsky alkoi heikentyä.

Kuurakallion ääni ei.

Kuusi sekuntia.

Viisi pilkku kahdeksan sekuntia.

Halvorsen istui hylätyn metsäkonehallin lattialla side kylkensä ympärillä.

N-8-kotelo oli hänen edessään.

Jokaisen pulssin aikana kotelon metallipinta värisi.

Laura asetti seismisen mittarin kotelon viereen.

Danny seisoi oven vieressä ja katsoi lumipyryä.

Halvorsen oli hiljaa.

Halvorsen avasi N-8-kotelon.

Sisällä oli noin kahdeksan senttimetriä pitkä tummanharmaa kivisylinteri.

Se näytti tavalliselta porausnäytteeltä.

Kun seuraava pulssi tuli, sen pinta muuttui hetkeksi kiiltäväksi.

Mittarin neula löi pohjaan.

Halvorsen sulki kotelon.

Hän kertoi löytäneensä näytteen tasolta, jota hissin ohjauspaneelissa ei ollut.

Tason numero oli -742.

Siellä K-7 ei ollut enää kolmenkymmenen senttimetrin porausreikä.

Kallio oli avautunut.

Danny katsoi Lauraa.

Halvorsen oli mennyt sisään.

Black Crownin ryhmä oli seurannut häntä.

N-8 oli irrotettu tunnelin seinästä.

Sekunteja myöhemmin pulssien rytmi oli muuttunut.

Laura sanoi sen ennen Dannyä.

Kello 01.32 he olivat takaisin Kuurakalliolla.

Black Crownin pinnalla käyttämät ajoneuvot olivat poissa.

Kaivosalueella ei näkynyt ketään.

Sector K:n sisäänkäynti oli avoinna.

Asevarasto oli tyhjennetty.

Lähes kaikki Projekt Kaamos -asiakirjat olivat kadonneet.

N-01-arkistohuone oli poltettu.

Hissi toimi edelleen.

Laura avasi huoltopaneelin.

Halvorsen irrotti suojalevyn takaa kaksi johtoa ja yhdisti ne.

Paneeli välähti.

Neljän tunnetun kerroksen alle ilmestyi uusia numeroita.

Ja niiden alla yksi merkintä.

Halvorsen katsoi painiketta.

He laskeutuivat tasolle -742.

Ovien avautuessa lämpötila oli kaksitoista astetta.

Kosteus oli korkea.

Ilma tuoksui metallilta ja märältä kiveltä.

Tunneli oli osittain ihmisen rakentama.

Ensimmäiset viisikymmentä metriä oli louhittu.

Sen jälkeen työkalujen jäljet loppuivat.

Tunneli jatkui silti.

Halvorsen osoitti seinää.

Siinä oli suorakulmainen aukko.

Sen ympärillä oli vanhoja porausjälkiä.

Aukon toisella puolella niitä ei ollut.

Kallio muodosti sileän, lähes pyöreän käytävän.

Laura valaisi seinää.

Hän kosketti sileää pintaa.

He etenivät.

Pulssit kuuluivat nyt ilman mittalaitteita.

Neljä pilkku yhdeksän sekuntia.

Neljä pilkku seitsemän.

Kallio värähteli jokaisella pulssilla.

Noin kolmensadan metrin jälkeen tunneli avautui suureen kammioon.

Dannyn taskulampun valo ei tavoittanut vastakkaista seinää.

Katon korkeus oli vähintään kolmekymmentä metriä.

Kammion keskellä oli musta aukko.

K-7.

Mutta täällä se oli lähes kaksikymmentä metriä leveä.

Sen ympärille oli rakennettu teräksinen tasanne.

Tasanteen kaiteissa oli vanhoja mittalaitteita.

Ne olivat eri vuosikymmeniltä.

Vanhimmat 1970-luvulta.

Uusimmat vuodelta 2026.

Halvorsen pudisti päätään.

Hän valaisi kallioseinää.

Siihen oli hakattu merkkejä.

Osa oli Black Crownin kruunuja.

Niiden alla oli vuosilukuja.

Danny siirsi valoa alemmas.

Vanhin tunnistettava vuosiluku oli:

Laura valaisi vielä vanhempia merkkejä.

Niissä ei ollut vuosilukuja.

Eikä kruunuja.

Vain kolme pystysuoraa viivaa ympyrän sisällä.

Sama symboli toistui kymmeniä kertoja.

Halvorsen osoitti tasanteen reunaa.

Siinä oli kohta, josta N-8 oli irrotettu.

Kivisylinteri sopi aukkoon täydellisesti.

Halvorsen ojensi kotelon Lauralle.

Laura avasi sen.

Seuraava pulssi tuli.

Kolme pilkku kaksi sekuntia.

Laura työnsi N-8:n aukkoon.

Se lukittui paikalleen ilman vastusta.

Kaikki hiljeni.

Danny katsoi kelloaan.

Viisi sekuntia.

Kymmenen.

Kaksikymmentä.

Halvorsen ei vastannut.

Hän katsoi K-7:n aukkoa.

Danny kuuli sen hetkeä myöhemmin.

Ääni ei tullut enää kallion kautta.

Se tuli aukosta.

Syvältä.

Hyvin syvältä.

Yksi pulssi.

Sitten hiljaisuus.

Kaksitoista sekuntia.

Halvorsen katsoi mittaria.

Laura oli jo keräämässä laitteita.

Danny ei liikkunut.

Hän katsoi alas aukkoon.

Jossain kilometrien syvyydessä näkyi himmeä sininen valo.

Laura tuli hänen viereensä.

Valo kirkastui.

Sitten himmeni.

Täsmälleen pulssin tahdissa.

Danny ei vastannut.

Hän muisti Sokolovin katoamisen.

Sinisen valon jään alla.

North Station.

N-01.

Laura pudotti aukkoon seismisen anturin.

Kaapelia oli kaksi kilometriä.

Anturi laskeutui koko matkan.

Se ei saavuttanut pohjaa.

Halvorsen pudisti päätään.

Halvorsen katsoi sinistä valoa.

Mittalaite piippasi.

Anturi oli vastaanottanut jotain.

Laura nosti kuulokkeet korvilleen.

Hänen ilmeensä muuttui.

Laura ojensi kuulokkeet Dannylle.

Ensin kuului kohinaa.

Sitten pulssi.

Ja sen jälkeen jotain muuta.

Heikko ääni.

Ihmisen ääni.

Niin syvältä, ettei siellä voinut olla ketään.

Danny repäisi kuulokkeet pois.

Laura nyökkäsi.

Halvorsen otti kuulokkeet.

Seuraava pulssi.

Kohinaa.

Sitten ääni uudelleen.

Halvorsen laski kuulokkeet.

Silloin kammion toiselta puolelta kuului metallinen napsahdus.

Danny nosti aseensa.

Pimeydessä syttyi punainen valo.

Sitten toinen.

Kolmas.

Black Crownin varajärjestelmä oli käynnistynyt.

Halvorsen katsoi näyttöä.

He juoksivat.

Ensimmäinen räjähdys tuli ennen hissiä.

Kallio liikkui heidän allaan.

Toinen räjähdys sammutti valot.

He jatkoivat taskulamppujen avulla.

Hissin ovet olivat auki.

Danny työnsi Halvorsenin sisään.

Laura hyppäsi perässä.

Kolmas räjähdys.

Hissi heilahti.

Danny painoi Sector K:n painiketta.

Mikään ei tapahtunut.

Laura löi paneelia.

Ovet sulkeutuivat.

Hissi lähti ylöspäin.

He olivat tasolla -687, kun suurin räjähdys tuli.

Koko kuilu vääntyi.

Hissi pysähtyi.

Valot sammuivat.

Hiljaisuus.

Laura katsoi Dannyä pimeässä.

Halvorsen nauroi ensimmäisen kerran.

He poistuivat hissikorista huoltoluukun kautta.

Kesti kaksi tuntia päästä Sector K:n tasolle.

Kello 04.26 he nousivat maan pinnalle.

Myrsky oli loppunut.

Kuurakallion yllä näkyivät tähdet.

Kaivos oli hiljainen.

NFB:n tekninen ryhmä saapui alueelle aamulla.

Tason -610 alapuolisiin tunneleihin ei enää päästy.

Black Crownin räjäytykset olivat romahduttaneet hissikuilun ja useita tunneleita.

K-7:n sijaintia yritettiin määrittää pinnalta.

Tulokset olivat ristiriitaisia.

Yksi mittaus arvioi syvyydeksi 1,8 kilometriä.

Toinen 4,3 kilometriä.

Kolmas ei löytänyt pohjaa.

Kello 11.14 alueella havaittiin jälleen pulssi.

Kaksitoista sekuntia.

Signaali oli palannut.

Täsmälleen samanlaisena kuin vuonna 1977.

Kolme päivää myöhemmin NFB:n analyysiyksikkö sai purettua osan Halvorsenin anturin viimeisestä tallenteesta.

Äänestä löytyi kaksi tunnistettavaa sanaa.

Ja niiden jälkeen kolmas.

Sana oli erittäin heikko.

Mutta kolme erillistä analyysijärjestelmää antoi saman tuloksen.